Mun elämän tilanteeni on muuttunut aika rajusti sitten mun viime kirjoituksen.

On vaikea edes alottaa kirjottaan, niin paljon on muuttunut.

Alotetaan nyt siitä, että olen eronnut ja uuden miehen kanssa.. Se kävi yllättävän kivuttomasti, vaikka olin ollut saman tyypin kanssa 1/4 osan elämästäni, eli 5vuotta. Tiistaina oon luvannut hakea tavarani. Se olikin ensimäinen riidan aihe koko erossa...

Riita 1 (ex-poikaystävän kanssa):

Ilmotan yksinkertasesti, että ilmottaa mulle, kun ehtii katsoa mun kanssa yhteiset kamat. Parin päivän päästä tulee viesti, että haluaa, että haen kamani heti, kun kerkiän. Vastaan, että ok, ettkä entäs ne yhteiset kamat. Noh, kyllähän mun nyt pitäs tietää, mitkä kamoista on mun.

Tässä vaiheessa jo alkaa tuntua siltä, että pitäköön sitten kaikki ne 5vuoden aikana kasaantuneet yhteiset tavarat.

Ilmotan, että pyytää serkultaan tiistaihin mennessä lainassa olleen dvd-soittimen ja tavarat jotka ovat hänen vanhempansa autotallissa. Ja haen kamani sitten sillai, ettei hän ole kotona, niin hänen ei tarvitse katsella mua enää.

Nyt tosin kaihertaa mieltä, että olen luvannut putsata auton, because se on täynnä mun kamojani, koirieni karvoja ja hiekkaa ja mutaa, jota koirat on kantanut sisään tullessaan.

Erittäin vittumaisen tilanteesta tekee se, että tällä ex-poikaystävälläni on minulta sijoituksessa kaukasianpaimenkoira ja käyttö-oikeudella slovakiancuvac uros. Lisäksi tämä ex-poikaystäväni on ainut ihminen, jolle olen uskonut kaiken ja olen luottanut häneen enemmän kuin 110-prosenttisesti.

Itsekin tiedän, etten koskaan ole mikään unelma tyttöystävä ollut. Mä en vain jaksanut edes yrittää, jos ei toinenkaan yrittänyt.

Mutta edelleen toivon, että ex-poikaystäväni saa kaiken tältä elämältä, mitä toivoo. Ennen kaikkea löytää sellaisen naisen, jonka ansaitsee ja jota rakastaa, oikeasti.

 

Uusi mies:

Noh, elämässäni on uusi mies. Ei hänestä sen enempää. Ihana on.

Kirjottelen enemmän taas, kunhan kerkiän.