Rakas ja sen nuorimmainen poika touhuaa pihalla, mun  varmaan pitäis tyhjentää alakaappeja, että saisin noita rojuja sinne, mutta en oikein viitsi... Laiskimus...

Tajusin tänään, että rakas omistaa mut. Ei sillä, luulen, että saisin lähtee, jos haluaisin, mutta jotenkin on sellainen olo, että omistetaan.

Seksillä se ainakin mut omistaa...... You know... ;)

Kai se sit vaan omistaa..

Mä myös välitän rakkaan lapsista, jos mä joskus lähden, mä tulen myös kaipaamaan niitä. Ainakin tyttöö ja nuorimmaista poikaa, vanhimpaan poikaanhan mä en ole tutustunutkaan kauheesti. Tyttö on "hirveen" villi ja sosiaalinen, herkkä. Nuorimmainen poika taas ujo ja kova tekeen "töitä".

Tänäänkin mulle tuli pahamieli, kun rakkaan isä kysyi nuorimmaiselta pojalta, että "kysykö se edes sua mukaansa?" Tarkoittaen rakkaan exää/lasten äitiä. "Ei." vastas nuorimmainen poika.

Musta se on törkeetä, mä en voi ymmärtää, kuinka joku ei välitä sen vertaa lapsestaan.

Mä olen muutenkin kuullut rakkaalta sen exästä aika paljon asioita, joita en oikein ens alkuun uskonut.

Jos musta joskus tulee äiti, toivon hartaasti ettei koskaan sellaista. Eihän mun ja mun äidinkään välit oo hyvät, mutta... On meilläkin silti jotain.